Kuvitellaanpa hetki, että olet yhdessä hyvän ystäväsi kanssa ja edessänne on iso valkoinen taulu. Teillä on kynät kädessä mutta taulu on tyhjä. Ei tehdä siitä ongelmaa vaan uskalletaan nähdä se mahdollisuutena. Tässä blogissa emme keskity ongelmiin vaan keskitymme siihen, mikä on hyvin.

Löytöretki romanikulttuurin hyveisiin

Kynät liikkuvat taululla, ja pian se täyttyy sanoista: kunnioitus, toimeliaisuus, tunneäly… Seitsemän hyvettä, jotka romanikulttuuri antaa jokaiselle sen jäsenelle. Nämä ovat lahjoja, joita voimme hyödyntää elämässämme, työssämme, ja yhteisössämme. Mitä ne seitsemän hyvettä sitten ovat, joista voi puhtaasti sanoa, että romanikulttuuri antaa ne jokaiselle sen jäsenelle. No luonnollisesti jokainen yksittäinen ihminen toteuttaa niitä eri tavalla eikä kaikkia seitsemää välttämättä ole yhdellä ja samalla ihmisellä mutta tässä ne nyt ovat:

1 kunnioittamisen kulttuuri

2 toimeliaisuus ja ahkeruus

3 tunneäly ja sosiaaliset taidot

4 luontainen myymisen ja markkinoinnin taidot

5 resilienssi (paineiden ja muutosten sietokyky)

6 taiteet ja kulttuuri

7 yhteisöllisyys

Mieti hetki, miten ne näkyvät sun elämässä?

 

”NYTKU” vs. ”SITKU”, ”MUTKU”, ”VOIKU”

Nuorempana saattoi olla helppo sanoa ”SITKU”. Sitku saan sen työpaikan, sitku valmistun, sitku löydän oikean ihmisen… Mutta ”SITKU” on ansa. Se on odotushuone, jossa elämä ei etene.

Keski-iässä ”SITKU” muuttuu usein ”MUTKUksi”. Mutku olen jo näin vanha, mutku minulla on jo perhe, mutku, mutku, mutku… Ja sitten, vanhempana, se muuttuu ”VOIKUksi”. Voi kunpa olisin tehnyt sitä, voi kunpa olisin kokeillut tätä.

Mutta entä jos vaihtaisimme näkökulmaa? Entä jos sanoisimme ”NYTKU”? Nyt kun olen nuori, nyt kun voin vielä vaikuttaa asioihin, nyt kun minulla on vielä aikaa. Elämä on tässä ja nyt!

Elämä Isolla E-kirjaimella

Kun katson taakseni omaa elämääni, näen elämän, jossa olen uskaltanut elää. Olen hyödyntänyt niitä hyveitä, jotka romanikulttuuri on minulle antanut. Olen kunnioittanut muita ja itseäni, olen ollut toimelias ja ahkera, olen käyttänyt tunneälyäni ja sosiaalisia taitojani. Ennen kaikkea olen uskaltanut olla rohkea.

Ja tiedättekö mitä? Se on ollut sen arvoista. Jokainen epäonnistuminen, jokainen kompastus, ne ovat olleet vain askelia matkalla eteenpäin. Ne ovat tehneet minusta sen, kuka olen nyt. Ja se on hyvä asia.

Romaninuoret, teillä on lahjoja, osaamista, kykyä ja taitoa sekä niitä kulttuurin antamia hyveitä, jotka voivat viedä teidät pitkälle.            Älkää antako ”SITKUn”, ”MUTKUn” tai ”VOIKUn” estää teitä. Valitkaa ”NYTKU”. Valitkaa elämä isolla E-kirjaimella. Koska kun teette niin, te ette ainoastaan muuta omaa elämäänne. Te muutatte koko maailmaa.

Tsihko diives, päivää että pätkähti, olen Mertsi Ärling tutuille MEDI! Työskentelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa projektipäälliköiden valmentajana ja lehtorina, mutta en ole mikään tylsä toimistotyyppi. En todellakaan. Olen intohimoisesti kiinnostunut teologiasta, diakoniasta sekä johtamisesta ja erityisesti siitä, miten voimme tehdä yhteiskunnasta paremman paikan kaikille – kuten romaninuorille. Olen uskaltanut elää ja päässyt järkkäilemään ISOJA asioita ja toiminut mentorina monille nuorille kasvaville johtajille. Jos diggaat muutosta ja haluat nähdä, miten siitä tehdään siitä totta, pysy kuulolla! 🌟